ristojkoivula

HESARI-tyhmentymä myöntää, että ajattelu on kielellistä

  • HESARI-tyhmentymä myöntää, että ajattelu on kielellistä

 

30 vuoden päinvastaisen yhdenmukaistetun arkkityperän jankutuksen jälkeen:

 

Sisäinen puhe säätelee käyttäytymistä

klo 12:07 | 5.9.2018

Kehossa kaikuva äänetön ääni motivoi tai musertaa.

Valtaosa ihmisistä kuulee joskus äänettömän äänen puhuvan kehossaan, osoittavat tutkimukset. Sen tehtävä on auttaa ajattelemaan ja säätelemään käyttäytymistä.

”Kun puhut itsellesi, pääset hetkeksi itsesi ulkopuolelle ja saat perspektiiviä siihen, mitä olet tekemässä”, selittää ilmiötä psykologian professori Charles Fernyhough Durhamin yliopistosta. Tavoitteena on paitsi säätää toimintaa, kuten keskittymistä, myös motivoida.

Molemmat, niin kontrolli kuin motivaatio, ovat erityisen olennaisia kilpaurheilussa.Tutkijat ovat tar-kastelleet eri lajien urheilijoiden itsekannustusta, verranneet sitä näiden suorituksiin ja huomanneet, että siitä on selvästi hyötyä. On osoitettu, että esimerkiksi tennispelaajien itseluottamus paranee ja pelko hälvenee, kun heitä opetetaan neuvomaan ja tsemppaamaan itseään treeneissä. Verrokeille näin ei käy.

Itsekeskustelusta hyötyvät toki muutkin kuin urheilijat. Sen avulla jokainen voi rohkaista ja arvioida itseään.

”Itselle puhumisen voima nojaa pitkälti siihen, että se orkestroi dialogin eri näkökulmien välillä”, Fernyhough sanoo.

Ihmisen ajattelu muistuttaa vuoropuhelua, ja sisäinen puhekin tepsii parhaiten, jos puhuu itselleen toisessa tai kolmannessa persoonassa, tutkijat ovat havainneet. Vaikutus perustuu siihen, että tällainen puhetapa etäännyttää automaattisesti enemmän kuin se, että puhuttelee minää ”minuna”.

Tämän ovat todenneet kokeellisesti muun muassa yhdysvaltalaispsykologit Ethan Kross ja Jason Moser. Vuosi sitten Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan kaksikko mittasi vapaaehtoisten aivotoimintaa, kun nämä katselivat tunteita herättäviä ja neutraaleja kuvia. Välillä he muistelivat ikäviä tapahtumia.

Tehtäviä suorittaessaan koehenkilöiden piti puhua itselleen äänettömästi joko ”minänä” tai omalla nimellä. Kuvien ja muistojen aiheuttama psykologinen ahdinko lieveni sekunnissa, kun ihminen alkoi kutsua itseään nimeltä.

”Tulokset viittaavat siihen, että puhuminen itselle kolmannessa persoonassa voi tarjota suhteellisen vaivattoman tien itsesäätelyyn”, tutkijat kirjoittavat artikkelissaan.

Voi myös nujertaa

Joskus sisäinen ääni saattaakin rusentaa rohkaisun sijaan.

”Olet ihan paska. Et saavuta koskaan mitään”, kertoo Fernyhough esimerkkinä masentuneen potilaansa sisäisestä jankutuksesta.

Masentuneen ihmisen aivot jumiutuvat herkästi kielteisiin ajatuspolkuihin ja ylläpitävät mustaa mieltä. Sisäinen ääni voi synkistää tuntemuksia entisestään.

Jotkut se saa kuulemaan harhoja. Psykologit uskovat, että muun muassa skitsofrenia johtuu häiriöstä tunnistaa sisäistä ääntä omakseen. "

 

Muita juttuja aiheesta:

https://www.tiede.fi/comment/2470435#comment-2470435
 

" jees:  Hyvä luoja. Noin pitkä väittely, eikä toinen edes ymmärrä että ajattelua on ilman kieltäkin.

Arkkis: Kaikki ihmisen psyykkinen toiminta ei ole ajattelua.


Japetus: Kuka niin on väittänytkään? Kyse oli siitä, että kaikki ajattelu ei ole kielellistä. Paradoksaali-sesti et voi hyväksyä tätä koskevia todisteita, koska et hyväksy tutkimuksia, joissa ei mainita kieliteo- riaa. Jostakin syystä et ymmärrä, että sitä ei mainita, koska sen todistaminen vääräksi olisi triviaalia. Miksi henkirikoksenkaan selvittelyssä tarvitsisi aina ensin poissulkea mahdollisuus, että teko ei ollut jumalan aiheuttama. Kielialueet eivät aktivoidu tahdonalaisen aktivaation aikana ellei sitten ole kyse suoraan kielellisestä toiminnosta, kuten puhumisesta tai kirjoittamisesta. Pelkät motoriset tahdon-alaiset toiminnot eivät edellytä kielialuiden toimintaa. Tämä on niin faktaa kuin olla ja pääsee. Uskon päinvastaista kun sellaisen tieteellisen tutkimustuloksen näen.

Tokkura kirjoitti:


https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/sisainen-puhe-saatelee-kayttaytymista

Sinä pidät varmaan tieteellisempänä kuin minä, mutta tutkimus kuitenkin, ja julkaistu TIEDE-lehdessä (minusta tämä ontäysin päin persettä TULKITTU):

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/peilisolut_auttavat_matkimaan

" Peilisolut auttavat matkimaan

klo 9:00 | 1.1.2004

TEKSTI: Petri Riikonen

Aivoistamme löytyneet peilisolut mahdollistavat kumppanin liikkeiden jäljittelyn ja sitä kautta viestinnän.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2000

... Peilisolut innostuvat vain tarkoituksellisista liikkeistä, esimerkiksi tarttumisesta ja repimisestä.

... Molemmissa tapauksissa nähtiin samat reaktiot ja sama järjestys: aluksi näköaivokuori, sitten Brocan alue ja viimeisenä primaarinen liikeaivokuori.

... Ehkä koko peilisolututkimuksen jännittävin havainto on se, että peilisoluina toimivat ihmisaivoissa muun muassa tietyt Brocan alueen - eli motorisen puhealueen - solut. Tämän alueen tiedetään säätelevän puhumiseen tarvittavia ääntöelinten liikkeitä.

Tarttumisotteiden tavoin puhe on täsmällinen liikesarja, jota voi matkia. Sitä paitsi eläimillä ja pikkulapsilla suu on myös tarttumaväline. On siis luontevaa, että aivot prosessoivat käsien ja suun alueen liikkeitä samaan tapaan. Piileekö tässä yksilöiden välisen viestinnän perusta?

- Puheen ja viestivien kädenliikkeiden toimintayhteys nähdään esimerkiksi änkyttäjillä, Riitta Hari selittää. - Kun puhe takeltelee, myös puhuessa käytetyt kädenliikkeet pysähtyvät. Katko näkyy nimenomaan puhetta vahvistavassa viittomisessa, ei esimerkiksi pöydän pyyhkimisessä puhumisen aikana.

Siis peilisoluja motorisella puhealueella. Ehkä juuri niitä on kiittäminen, kun imeväisen suusta ensi kertaa pääsee "äiti"."

Mikään spekulatiivinen neuvostosanakirja ei tietenkään vakuuttaisi tässä ketään täysjärkistä.

 

No tämä ei ole sellainen... Jotkut Sovjetskajan tekijät tästä varmaan tuulettivat päänsä kattoon - kunnes kuulivat "johtopäätökset"...

Arkkis on oikeassa ja "akateemikko" väärässä. "

 

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/04/puhuvat-elaimet-yle-n-antia-ja-muuta

"

Re: Kieliasioita

RK, 22.11.2001 1:24:58, 65098

VK kirjoitti 22.11.2001 (65021)...

>Minä:

>>>Kielen avulla voimme jakaa ajatuksia toisten kanssa, mutta tokihan ensin pitää >>>olla ajatuksia.

>RK kirjoitti 21.11.2001 (64859)...

>>Juuri tässä kohdassa ns. kielelliset tajuntateoriat ovat eri mieltä. Niistä
>>tunnetuimmat koulukunnat ovat L.S.Vygotskyn sekä tätä (mielestäni) heikompi
>>Sapirin-Whorffin koulukunta. Tällainen idea aivoissa "materiaalisena" piilevästä
>>ajatuksesta johtaa loogisesti kehiteltynä oudonlaisiin johtopäätöksiin,
>>vaihtoehtoina ovat joko "ajatusaine" (esim. molekyylit, joihin on koodattu tietoa,
>>yhdistyvät, tai solut, joihin on koodattu tietoa löytävät omin päin uuden yhteyden)
>>tai sitten sieluteorioihin, että aivoissa olisi jotakin periaatteellisesti aineeelliseen
>>maailmaan kuulumatonta.

>Nyt en ymmärrä alkuunkaan. Mistä ihmeestä ovat peräisin moiset
>ajatusaineet, sielut ja muut kummajaiset?

Tuohan lienee jo selvinnyt sieltä jatkosta: jos se uusikin ajatus on jo olemassa jon- kinlaisena mötkäleenä siellä aivoissa ennen sen (minun mielestäni) kielellisperus-taista muodostamisprosessia (tai sitten jos niin aivan välttämättä halutaan sanoa vain "transformaatioprosessia" kielelle), niin aineellinen tai "hengellinen" pohja tai "substanssihan" sille silloin aivan ehdottomasti tarvitaan, eikä se edes voi olla mi- kään kovan käytön viilaama "sähköimpulssirata", kuten periaatteessa jonkin miljoo- na kertaa toistetun vanhan loogisen aksiooman jälki voisi olla!

Sen sijaan tämä "suunnistajan nenänpään maastoon piirtämä viiva", ajatus kielelli- senä toimintona, on lyhyen hetken havaittavissa olevaa muodostamisprosessissaan ilman erityistä substanssiakin. Se on objektiivista, mutta ei muodostamisprosessinsa ulkopuolella reaalista, ellei sitä ehdoin tahoin sellaiseksi tehdä.

Ja kuten sanottu, toinen kysymys on sitten ne miljardi kertaa toistetut ja siten koneis- toon, esimerkiksi pysyviksi synapsilinjoiksi, objektivoidut ajatukset, jotka ovatsamalla reunaehtoja keikille muille mielestämme "oikeille" ajatuksille, ja ovat ratkaisevan tärkeitä jopa havainnoil- lemmekin eikä vain vastaisille ajatuksille.

Henkilöt,jotka ovat aivoinfarktin seurauksena menettäneet varsinaisen ajattelukykyn- sä, saattavat kyllä muistaa esimerkiksi vanhoja lauluja, ja laulaa vielä just oikean laulun oikeassa tilanteessa.

Tähän on nyt aivan heti todettava, että Noam Chomskyn teorian kuten tieteellisenä pitämäni teorian mukaan ajattelu nimenomaan on kielellistä,eli Chomsky teoria kuu- luu tässä kohdassa kielliset ajatteluteoriat. Se ei välttämättä edellytä hengellistä sielua, eikä muuta ajatusainetta kuin DNA:ta.

Erimielisyyteni Chomskyn kanssa koskee vain sitä, onko siinä kielessä sitten jotakin geeniperäistä vai ei. Ja Chomskyn teoriassa geenit sitten välillisesti kyllä määräävät sitä "suunnistajan nenänpään piirtämää viivaakin", suunnistaja on ikäänkuin kolmen signaalilähteen kautta kauko-ohjauksessa...

>Minua oikeasti kiinnostaisi, miksi sinä ja monet muutkin ihmiset vastustatte niin
>kovasti ihmisen käyttäytymisen tutkimista biologiselta kannalta. Kun sitten
>vastustus osoittautuu perustuvan kolmannen tai ties monennenko käden
>väärinymmärrettyihin käsityksiin eikä asioita viitsitä tarkistaa, olen aika
>hämmentynyt.

Minua henkilökohtaisesti se käyttäytyminen ei tässä niin kauheasti kiinnosta. Onhan niin, että meidän on opeteltava suuri määrä asioita (usein kieleen sisäänrakennettu- na) aivan tietyllä tavalla jo pelkästään oppiaksemme ajattelemaan ja havaitsemaan samoin kuin muutkin ihmiset.


Mutta jos meillä olisivat käsitteet ja valmiina geeneissämme, niin meidän havintom- me todellisuudesta olisivat tämän "geenitiedon" läpitunkemaa, eikä sitä enää piru- kaan tietäisi mikä kuvassa on kohteesta ja mikä kamerasta peräisin. Ei oli olemassa mitään objektiivista tiedettä, ei ainakann mitään muuta kuin sosiobiologia...


(Havaintommehan ovat tämän kielellisesti välittyneen ihmiskunnan aikaisemman kokemuksen läpitunkemia, ja se on paitsi tiedon edellytys myös yksi ongelma uuden tiedon luomisessa.

>>Kielellisen ajatteluteorian mukaan ajattelu on toiminto:

>Toimintopa hyvinkin, olen samaa mieltä.

>>ajatus on reaalista, todellista vain kielellisessä muodostamisprosessissaan, vähän
>>samaan tapaan kuin suunnistajan nenänpään maastoon piirtämä viiva on
>>reaalista vain juuri silloin kun suunnistaja sitä reittiään juoksee. Ellei tätä viivaa
>>sitten ehdoin tahdoin realisoida eli objektivoida, merkitä muistiin esimerkiksi
>>nenään kiinnitetyn signaalilähteen ja kolmen vastaanottimen avulla, tai
>>videoimalla juoksu.

>Tuo metaforakaan ei avaudu. Mikä tässä vastaa nenänpäätä ja mikä videonauhaa?

Videonauhaa vastaa idean tai havainnon mieleenpainaminen. Nenänpäästä en oi- kein tiedä,mutta sen piirtämää viivaa vastaa lähinnä se ajatteluun kätkeytyvä virtuaa- linen sanavirta, jollaisen Vygotskia ja Worffia seuraten oletan olevan kyseessä.

>>Me voimme kyllä mieltää tämän kieliperäisen ajattelun visuaalisena prosessina.

>Tietyt aivoalueet käsittelevät kieltä, toiset taas visuaalisia
>asioita. Mitä oikein tarkoitat tuolla "mieltämisellä"? Kerro nyt yksikin
>oikeasti ihmisillä tehty koe, joka antaa jotakin tukea väitteillesi.

Nyt sattuu kyllä olemaan viimeisimpien yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan niin, että se meidän kieltä käsittelevä ja siis ainakin minun mielestäni myös ajatteleva aivoalue on just se sama, mikä on simpanssilla (ja mahdollisesti myös "susilapsilla") aivokuoren näköalue. Juuri sitä koskee Serenon tutkimus, johon viittaan ja referoin Chomsky-jutussani. Ja se tieto on siis mukana myös havainnoissamme. Mieltäminen tarkoittaa sitä, miten ajattelumme subjektiivisesti koemme. Sitä ei valitettavasti ole olemassa keinoja objektiivisen tieteellisesti tutkia, sillä introspektio ei ole objektiivi- nen tutkimusmenetelmä.Mutta viittaan Serenoon siitä,mitä nämä magneettikuvaukset kertovat näistä alueista ihmisillä ja eläimillä. (Discover 6/96)


>>Mutta jos me haluamme jotakin keksimäämme, juuri sitä *ajatusta*, muistaa,
>>meidän on ehdoin tahdoin painettava tämä uusi mielikuva uudeksi muistijäljeksi
>>alitajuntaamme, samaan tapaan kuin jostakin havainnostakin jää "tarpeelliseksi
>>katsomamme" muistijälki.

>Niin. Ja mihin tässä tarvitaan kieltä?

Sanat ovat niitä representaatioiden (mielikuvien, ajatuskuvien) signaaleja joilla prosessi pelaa, niinkuin tietokone pelaa ykkösillä ja nollilla.

>>Tämän sinun teoriasi mukaan ikäänkuin olisi jo ensin se *ajatus*,
>>jonka sitten tietoisuus ikään kuin uutena aistina "havainnoisi", ja
>>vasta louksi pukisi sanoiksi...Taitaa olla Damasiota, joka myös liittyy
>>jotenkin siihen Chomskyn-Pinkerin ketjuun.

>Damasiota en ole lukenut. Nämä ideat olen omaksunut Pinkeriltä.

>>Monimutkaista, monimutkaista, ja nostaa enemmän uusia kysymyksiä
>>kuin vastaa vanhoihin.

>Minä taas sanoisin noin *sinun* kannattamistasi teorioista!

>>Jos >*ajatellaan*, että muistijäljet olisivat yksittäisissä soluissa
>>(luultavasti eivät ole),

>Eivät niin, miksi siis oletat noin?

Se ei vaikuta johtopäätökseen mitään, mutta tarjoaa mahdollisuuden havainnollista- vaan analogiaan. On sama ovatko ne jäljet yksittäisissä soluissa vai laajemmissa ryhmissä.

>>niin sinun teoriasi mukaan pitäisi olla kaapelit jo kytkettynä muistijälkien välillä,
>>jotta niiden kohteiden mahdollista yhteyttä voitaisiin edes ajatella,
>>tai ainakaan pukea ajatusta sanoiksi,

>En ole neurofysiologian asiantuntija kuten et ilmeisesti sinäkään, mutta
>käsittääkseni muistijäljet ovat hermosolujen välisiä kytkentöjä.
>Niitä kytkeytyy koko ajan, mutta jonkinlainen peruskaapelointi on jo
>vastasyntyneellä. Sitä en tiedä tarkemmin miten ja miksi juuri tietyt
>neuronit tietyllä hetkellä kytkeytyvät tai irtoavat. Ajattelu on
>sitä että tiettyjen neuronien välillä tapahtuu sähköisiä impulsseja, siis
>aivan kuten reflekseissäkin, mutta jotenkin monimutkaisemmin ja eri aivoalueilla.

Ne kaapeloinnit käyttäytyvät aivojen eri osissa eri tavoin: Fysiologisilla prosesseilla ja ehdottomilla refelekseillä on laajasti ottaen yhteinen alue,ja melko pysyvät kaape- loinnit. Ehdollisilla reflekseillä ja ajattelulla on myös yhteinen alue, ja mitä avoimem- mat kaapeloinnit,sitä enemmän "järkeä" siihen järjestelmään voidaan ladata. Neuro- fysiologian asiantuntija en ole, eikä se minua edes kiinnosta. Neuropsykologiassa luotan esimerkiksi professori Markku Hyypän tuotantoon. Suosittelen mm. teosta Sukupuolten kirjo, ja tietysti siihen Serenoon.

Ne sähköimpulssit neuroneissa ovat aika lailla varmasti tämä fysiologinen perusta, mutta se ei kerro vielä ajattelun eikä edes ehdollisten refleksien sisällöstä mitään, ei vaikka nämä impulssit tunnettaisiin kuinka tarkasti. Niiden oikeaan tulkintaan tarvittaisiin vielä yksilön ja hänen/sen yhteisön/yhteiskunnan historiaakin...

>>kun taas minun teoriani mukaan ajatukseen riittää välähdykenmainen
>>yhteys (jonka on muodostunut näiden muistijälkien liittyminen muihin
>>yhteisiin ilmiöihin),

>Millainen tuo sinun "välähdyksenomainen yhteytesi" on ja miten se selittää mitään?
>Miten se syntyy? Jos kerran pitää ensin muodostaa mielessään sanoja ja lauseita
>ennen kuin on mitään ajatuksia, mistä ne sanat ilmestyvät ja miten?

Kun itse ajattelet, niin ne sanat ja se ajatus ovat just samalla kertaa,eikä toinen ennen tai toinen jälkeen, mutta tietysti joku toinen sanoo sen saman lauseen,tai luet sen, niin silloin ne sanat ovat ensin, ja miellät sen kuitenkin suurin piirtein samoin kuin olisit itse ajatellut, mukaa lukien "päätös" siitä, kelpaako tuosta jotakin muistet-tavaksi vai ei. Tietysti tajuntaan voi hypätä myös alitajunnan "sattumalta" löytämä yhteys muistijälkien välillä, se olisi sitten sellainen intuitio. Se voi kuten muutkin ajatukset, olla oikea tai väärä.

... "

 

 

HS-TYHMENTYMÄ esittelee "TÄYSIN UUTENA KEKSINTÖNÄ" toisenkin IVAN PAVLOVIN TODISTAMAN ilmiön, juurisen, JOSTA TÄMÄ SAI NOBELIN PALKINTONSA 1904: ruoansulatuskanavan suoran aivo-ohjauksen:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005842497.html

 

Viestit kulkevat suolistosta aivoihin kiertäjähermon välityksellä. (KUVA: Colourbox)

 

Ihmisen kaksi älyä ovat yhteydessä toisiinsa: uusi tutkimus paljasti, että suolistosta on suora hermoyhteys aivoihin

Viestit ruuansulatuksesta aivoihin vilahtavat synapsien kautta, ilman hormonien apua.

Suolistolla on paljon suorempi ja nopeampi yhteys aivoihin kuin on ajateltu. Viestit kulkevat ruuansulatuksesta aivoihin hetkessä suolistosolujen ja kiertäjähermon välisestä hermoliitoksesta, Science-lehdessä julkaistu tutkimus paljastaa.

Havainto selittää osaltaan, miksi nykyiset ruokahalua hillitsevät lääkkeet eivät aina toimi, sanoo tutkija Diego Bohorquez. Lääkkeet vaikuttavat hormoneihin eivätkä hermoliitoksiin.

Tutkijat lupailevat, että tieto voi edistää lihavuuden, syömishäiriöiden ja jopa masennuksen ja autismin hoitoa. Kaikki nämä on liitetty suoliston häiriöihin.

Havainto myös vahvistaa ajatusta, että ihmisen toinen äly asuu ruuansulatuksessa. Suolisto kytkeytyy aivoihin hermoilla, joissa viestit kulkevat nopeasti edestakaisin.

Kun edessä on vaikea tilanne, vatsaa kipristää. Kun sisuksissa on raskas ateria, aivoissa on sumuista.

Suolistossa on sata miljoonaa hermosolua eli yhtä paljon kuin selkäytimessä. Suolisto on suuri aistinelin.

Suoliston ja aivojen välinen yhteys isoa kiertäjähermoa pitkin on ennestään tunnettu. Tämä vagushermo on tärkeimpiä sisäelinten säätelijöitä. Se yhdistää aivot vatsan ja suoliston kautta muihin elimiin.

On kuitenkin ajateltu, että viestintään tarvitaan hormoneja. Hormonit esimerkiksi kiihdyttävät ruuansulatusta ja hillitsevät nälkää.

Hormonit ohittava pikaviestintä alkoi paljastua, kun Bohorquez havaitsi, että suolenseinämien soluissa on hermoliitoksia eli synapseja muistuttavia rakenteita. Hermosolut viestivät synapsien välityksellä.

Bohorquezin ryhmä Duken yliopistossa tutki nyt, lähettävätkö suoliston solut sähköisiä viestejä suoraan keskushermostoon.

Kyllä lähettävät, oli tulos. Toinen uusi havainto oli tiedotteen mukaan hermovälittäjäaineen glutamaatin keskeinen rooli.

Ryhmä tutki suoliston pikaviestien kulkua hiirillä. Niiden ruuansulatukseen ruiskutettiin rabiesvirusta, joka oli käsitelty hohtavan vihreäksi, jotta sitä voitiin seurata. Viesti rabiesviruksesta kulki pian selkäytimeen ja aivoihin.

Ryhmä myös kasvatti myös suoliston soluja kasvatusmaljassa kiertäjähermon solujen kanssa. Niiden välille syntyi liitoksia, joissa sähköiset viestit vilahtivat sekunnin osissa.

Merkittävä havainto oli se, että sokerin lisääminen kiihdytti viestintää. Tämä viittasi siihen, että välittäjäaine glutamaatti panee suoliston viestin liikkeelle.

Ryhmä tutkii seuraavaksi, saavatko aivot sähköisillä viesteillä tietoa syödyn ruuan ravinteista ja ravitsevuudesta. Suoliston ja aivojen välinen nopea tietoväylä voi auttaa esimerkiksi myrkkyjen havaitsemisessa.



https://www.tiede.fi/comment/2544875#comment-2544875

 

"

klo 0:27 | 28.9.2018

Piirros kiertäjähermosta.

 

jussipussi kirjoitti:

"Ihmisen kaksi älyä ovat yhteydessä toisiinsa: uusi tutkimus paljasti, että suolistosta on suora hermoyhteys aivoihin

 

Viestit ruuansulatuksesta aivoihin vilahtavat synapsien kautta, ilman hormonien apua."

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005842497.html .

 

" Suoliston ja aivojen välinen yhteys isoa kiertäjähermoa pitkin on ennestään tunnettu. Tämä vagushermo on tärkeimpiä sisäelinten säätelijöitä. Se yhdistää aivot vatsan ja suoliston kautta muihin elimiin.

On kuitenkin ajateltu, että viestintään tarvitaan hormoneja. Hormonit esimerkiksi kiihdyttävät ruuansulatusta ja hillitsevät nälkää.

Hormonit ohittava pikaviestintä alkoi paljastua, kun Bohorquez havaitsi, että suolenseinämien soluissa on hermoliitoksia eli synapseja muistuttavia rakenteita. Hermosolut viestivät synapsien välityksellä.

Bohorquezin ryhmä Duken yliopistossa tutki nyt, lähettävätkö suoliston solut sähköisiä viestejä suoraan keskushermostoon.

Kyllä lähettävät, oli tulos. Toinen uusi havainto oli tiedotteen mukaan hermovälittäjäaineen glutamaatin keskeinen rooli. ... "

Mikä "UUTUUS" TAAS HESARI-tyhmentymältä!!!!

Ivan Pavlov osoitti sellaisen jo 120 vuotta sitten ja SAI  SUURI SIITÄ NOBELIN PALKINNONKIN, vaikka oli jo vauottaaikaisemmin julksissut myös ensimmäiset tutkimustulokset ehdollisista reflekseistä.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/ivan-pavlov-ja-tieteellinen-ihmiskuva

keskiviikko, 16. syyskuu 2015

Ivan Pavlov ja tieteellinen ihmiskuva
 

Experiments with a surgically isolated section of the stomach, called a Pavlov pouch, enabled Pavlov to discover the two phases of gastric secretion. These are the cephalic phase, which is completely regulated by reflexes that bring about the secretion of gastric juice before any food has been ingested,and the gastric stage, whose regulation is humoral. Pavlov studied the liver by producing perma-nent gall bladder fistulas, and the intestine by isolating a small loop from the rest of the intestine and maintaining normal innervation within that loop. The results of these researches were discussed in his Lectures on the Work of the Primary Digestive Glands, which appeared in 1897.

http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/medicine/laureates/1904/pavlov-bio.html

Pavlov’s decision to take up the study of higher nervous activity proceeded both from the general trend of his research and from his ideas on the adaptive nature of the activity of the digestive glands. A conditioned reflex, according to Pavlov, is the highest and evolutionarily newest mechanism by which an organism adapts to its environment. Whereas an unconditioned reflex is a comparatively stable,innate reaction that is shared by all members of a given species,a conditioned reflex must be acquired as a result of the organism’s individual experiences. One of Pavlov’s greatest contributions is reflected in his approach to the study of higher nervous activity:he consciously and systematically addressed the question of mental phenomena from the stand-point of a “pure” physiologist, that is, an adherent of materialism for whom the body and mind are not distinct entities.In 1903,Pavlov brilliantly defended his position in a lecture entitled “Experimental Psychology and Psychopathology in Animals,” which he subsequently elaborated in 1910 in his article “Natural Science and the Brain". ”

 

Jään odottamaan , koska sieltä plävähtää tiskkin EHDOLLISET REFLEKSIT (joita vastaan Tyhmentymä on myös käynyt pimitystaistelua ainakin 30 vuotta)  Jukka Ruukin, Timo Paukun, Annikka Mutasen, Jani Kaaron ja Marko Hamilon "mullistvana UUTENA KEKSINTÖNÄ, jolle odotetaan heti Noopelia....

 

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/28/I.P.Pavlov_by_Repin.jpg

Ivan Pavlov: "mökkinaapuri" Ilja Repinin maalaus Terijoella kesällä 1924.

Mikä teos hnellämuute on käsissään?

V: ajrikikaL

Vuosi 1917: Venäjän Väliaikaisen hallituksen parhaiten onnistunut uudistus

 

***

Ahaa, tämä onkin vanha idologinen kiista "nervismin" ja "hormonismin" välillä!

 

https://www.tiede.fi/comment/2545686#comment-2545686

https://www.researchgate.net/figure/Ernest-Starling-top-left-and-William-Bayliss-bottom-right-comprised-a-formidable_fig1_12086639

Ernest Starling (top left) and William Bayliss (bottom right) comprised a formidable scientific investi-gative team as well as being brothers in law. As long term members of the Physiological Society and University College, London, they were responsible for setting the tenor of investigation for more than a quarter of a century. Their elegant experimental demonstration of the existence of a “chemical messenger” system irrevocably altered the face of physiology that had previously accepted neural regulation (Nervism) as the only regulatory mechanism of function. The presentation of the basis of the concept of hormonal regulation (The Chemical Correlation of the Function of the Body) at the Croonian Lectures of 1905 (center) in London would serve to lay the foundation of the discipline of endocrinology. 

" Ernest Starling and the Discovery of Secretin

 Apr 2001

Irvin Mark Modlin, Mark Kidd

Context 1

... January 16th, 1902, William Mortlock Bayliss (1860–1924) and Ernest Henry Starling (1866 – 1927) demonstrated that acid instilled into the duodenum stimulated secretion by the pancreas, despite the fact that both organs were denervated ( Fig. 1). 1 Even more remarkable was their observation that an intravenous injection of an extract of jejunal mucosa mimicked the action of acid! Aware that these findings required the action of a chemical reflex rather than a nervous one, they proposed the nonspecific name “secretin” for the hypothetical chemical messenger. Their simple but elegant experiment at the turn of the 19th century revealed a hitherto unknown way in which a part of the body could influence the function of another part of the body that was remote from itself. 1 As a result of these seminal observations, Bayliss and Starling proposed that secretin was a product of the intestinal mucosa released by the action of luminal agents and conveyed by the blood stream to the pancreas, where it stimulated the exocrine secretion by means of a chemical reflex.

The enunciation of this principle established the basis for the subsequent development of the discip-line of endocrinology and challenged the then accepted doctrine of “nervism” as espoused by I. Pavlov (1849 – 1936) and his Russian adepts. Indeed, this contribution of Bayliss and Starling to physiology may be considered as fundamental to the evolution of the discipline of medicine as the delineation of combustible gases by Lavoisier was to the advance of the science of chemistry. 2 Because it was apparent to Starling that secretin represented a new class of substances not ade-quately described by the currently accepted term “internal secretion” he proposed the introduction of the neologism “hormone.” This term had in fact been previously coined by a colleague and friend, W. B. Hardy and was derived from the Greek, “I arouse to excitement” to describe the novel class of agents characterized as chemical messengers.In the Croonian lectures delivered by Starling in Lon- don in January 1905, “ On the Chemical Correlations of the Functions of the Body ,” he specifically used the term to characterize secretin. 3 In this significant presentation, Starling further proposed that this chemical messenger be regarded as representative of an entirely novel group of agents that might be responsible for the regulation of not only secretion but also growth. By the end of that year, the study of the area of the “ internal secretions ” and their organs of origin had become widely accepted as a new branch of biological science.The subsequent recognition by J.S. Edkins (1863 – 1940) of an antral agent that regulated gastric acid secretion (which he termed gastrin in deference to Starling), led to the acceptance of both a nervous (Pavlov ’ s vagal regulation) and the delineation of a chemical mechanism for the control of gastrointestinal secretion. 4 ... "



Tämä taas on hölynpölyä, Tyhmentymän peruskauraa: ajatukset eivät ole avoissa bitteinä.
 

Bitti ajatuksistasi

Timo Paukku

klo 8:56 | 19.9.2018

 Getty Images

Aivojen sähköinen toiminta mahdollistaa ajatustensiirron tekoälyn tuella, uskovat tutkijat. Kuva: Getty Images

Ajatuksen voimalla ohjataan jo tietokoneita. Kohta toisen ihmisen mielen liikkeitä voi lukea suoraan aivoista. Tarvitaan vain sopivat välikappaleet ja tarpeeksi tekoälyä.

Penni ajatuksistasi, kuuluu sanonta.

Olemme näihin päiviin asti vain voineet arvailla, mitä ajatuksia toisen ihmisen päässä liikkuu – paitsi jos hän kertoo niistä itse. On luultu, että ajatukset ovat yksityisyyden viimeinen linnake.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset